Tutkimus

Länsiväylän kaupunkibulevardisoinista on käyty poliittista keskustelua jo pitkään, ja mediassa uutisoidaan aiheesta tasaisin väliajoin. Vastakkainasettelu aiheesssa on suurta: lauttasaarelaisilla, asiantuntijoilla ja Helsingin kaupungin päättäjillä on kaikilla omat mielipiteensä siitä, kannattaako kaupunkibulevardia rakentaa. Tämän takia on tärkeää, että jokin puolueeton taho tekisi tarvittavat lisätutkimukset ja yhteenvedon bulevardisoinnin todellisista vaikutuksista. Jotta vertailu olisi mielekästä, vertailukohdiksi on otettu nykypäivän Länsiväylän moottoritienä ja kaupunkibulevardin siten kuin se toimisi, jos se valmistuisi tänä päivänä. Liikenteen kehityksen arviointi kymmenien vuosien päähän on erittäin haastavaa ja kaupunkibulevardien toimivuus riippuu suurilta osin tulevaisuuden autoliikenteestä.

Tällä sivulla voit lukea johtopäätöksiä, joita teimme vertailun perusteella ajoteltuna kolmeen kategoriaan: asumiseen, liikenteeseen sekä ympäristöön. Lisäksi annamme arvioita vaikutuksista alueen liiketoimintaan.

Jos vertailu kiinnostaa enemmän, niin tästä linkistä voit ladata sen kokonaisuudessaan pdf-tiedostona.

Asuminen

Helsingin tulevaisuuden asuinrakentamisessa Lauttasaari on keskeisellä paikalla keskustan tuntumassa. Lauttasaaren asumistiiviys on jo keskimääräistä Helsingin tasoa korkeammalla, mutta hyvä sijainti ja merellinen, viihtyisäksi koettu ympäristö houkuttelevat yhä enemmän asukkaita alueelle. Kaupunkibulevardin myötä saarelle voisi rakentaa kymmeniä uusia kerrostaloja sekä kauppa-/liiketiloja. Alueen korkean hintatason myötä tämä rakentaminen ei niinkään mahdollista pienituloisten muuttamista lähemmäksi Helsingin keskustaa, vaan tarjoaisi enemmänkin arvokiinteistöjä kalliilla tonttihinnoilla.

Nykyaikaisilla rakennusmenetelmillä ja korttelisuunnittelulla pystytään luomaan ratkaisuja, joissa liikenteen melun ja saasteiden kantautuminen sisätiloihin on suhteellisen vähäistä. Puistojen lisäksi kiinteistöjen sisäpihat tarjoavat mahdollisuuksia viihtymiseen ja vapaa-ajan viettoon. Näistä tekijöistä huolehtiminen on tärkeää Lauttasaaren asuinalueen houkuttelevuuden ylläpitämiseksi. Haastattelemiemme ei-lauttasaarelaisten mielestä saari on rauhallinen ja hyvä asuinalue, jossa on toimivat palvelut. Kaksi haastateltavaa korosti pian liikennöinnin aloittavan metron parantavan liikenneyhteyksiä Lauttasaareen.

Liikenne

Länsiväylä on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä, jonka kautta kulkee päivittäin enimmillään yli 70 000 ajoneuvoa. Liikenteen ruuhkautumisen kannalta tiheimmät ajanjaksot ovat aamulla klo 7.30-8.30 Helsingin suuntaan ja iltapäivällä klo 15.30-16.30 Espoon suuntaan, jolloin moottoritiellä kulkee yksistään henkilöautoja 15 minuutissa lähes 1000. Vastakkaisiin suuntiin ruuhkapiikit ovat pienemmät mutta silti keskipäivää suuremmat, noin 600 autoa 15 minuutissa.

Simulaatiomme osoittavat, että kaupunkibulevardi pakottaisi suuren osan autoilijoista käyttämään julkisia kulkuneuvoja: nykyisillä liikennemäärillä kaupunkibulevardi johtaisi liikenteelliseen kaaokseen, jossa matkaan käytetty hitaan ajon aika seitsenkertaistuu, ja pysähdysaika kasvaa yli 20-kertaiseksi. Realistisemmin ajateltuna hitaan ajon aika kasvaa reilut 60 % ja pysähdysaika nelinkertaistuu, mikäli liikennemäärää saataisiin pienennettyä 40 prosentilla. Tulevaisuudessa itä-länsi-suuntaisen liikenteen keskeisin joukkoliikennemuoto tulee olemaan metro, jota tuetaan paikallisilla liityntälinjoilla. Kaupunkibulevardit mahdollistavat nykyistä tehokkaamman maanpäällisen raideliikenteen esimerkiksi pikaraitioteiden muodossa, joten joukkoliikenteen tehostaminen on ainoa kestävä ratkaisu liikennemäärien hallitsemiseen.

Joka tapauksessa muutos 80 km/h nopeudella liikennöidystä moottoritiestä 50 km/h kaupunkibulevardiin tulee merkitsemään muutoksia Lauttasaaren väylähierarkiassa. Yhä useammat autot käyttävät simulaatiomme mukaan Lauttasaaren paikallisteitä, lähinnä Lauttasaarentietä sekä sen suuntaisia muita väyliä “ohittaakseen” bulevardin liikennetukokset. Tällöin saaren sisäinen liikenneverkosto kuormittuisi etenkin ruuhka-aikaan läpiajossa olevilla ulkopuolisilla ajoneuvoilla, joiden liikennöinti vaikuttaisi myös taajama-alueen rauhallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, meluun ja ilmansaasteisiin sekä tiestön ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Ympäristö

Kaupunkibulevardin ja moottoritien suurimmat erot melu- ja saasteprofiileissa liittyvät toisaalta arvojen suurempaan vaihteluväliin ja toisaalta rakentamistiivityeen. Melumittauksemme osoittavat, että moottoritien meluprofiili on tasainen 65-70 desibelin tuntumassa. Kaupunkibulevardin varrella melutaso vaihtelee jyrkemmin 45 desibelin tuntumasta aina hetkellisiin yli 75 dB:n piikkeihin, sillä tasoristeyksissä ajoneuvot joutuvat kiihdyttämään ja jarruttamaan. Tämä ajotavan epätasaisuus merkitsee myös enemmän pienhiukkaspäästöjä ja ilman epäpuhtauksia, mikä vahvistui haastatteluissamme mm. epäpuhtauksien kertymisenä kadunpuoleisille ikkunapinnoille. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset häiriintyvät vähemmän tasaisesta liikenteen kohinasta, vaikka se olisikin voimakkuudeltaan suurempaa kuin aaltoileva, epätasainen liikennemelu. Haastatteluidemme perusteella suoranaisesti häiritsevää melua kantautuu valtaväyliltä verraten vähän, ja vaikutusta sillä on esimerkiksi ikkunoiden auki pitämiseen vain arkisin ruuhka-aikoihin.

Länsiväylän bulevardisoinnissa nykyisten meluvallien sijasta asuinrakentaminen olisi tiiviimpää ja lähempänä itse ajorataa, joten melu ja saasteet kantautuvat suoraan kiinteistöihin. Vaikka liikennettä hidastavia tasoristeyksiä rakennettaisiinkin esimerkiksi nykyisiä Mechelininkatua ja Huopalahdentietä harvemmin, on meluprofiilin epätasaisuus silti väistämätöntä. Näitä haittoja onkin torjuttava lähinnä rakennusteknisin keinoin, joihin ehdotetaan muun muassa makuuhuoneiden rakentamista sisäpihan puolelle, kerroksittaisia massiiviseinämateriaaleja ja lisärakenteinen suojattuja ulkoikkunoita ja parvekkeita.

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatumittauksissa emme havainneet merkittävää eroa moottoritien ja kaupunkibulevardin välillä. Tiiviimpi rakentaminen ja runsas oleskelu liikenteen tuntumassa altistavat kuitenkin asukkaita enemmän ilmansaasteille bulevardin lähettyvillä. Mäkelänkadun verrokkipisteessä ilmanlaatu oli vuonna 2015 suurelta osin tyydyttävä, jolloin välittömät terveysvaikutukset ovat ilmanlaatuindeksin mukaan hyvin epätodennäköisiä.

Bulevardisointi tulisi väistämättä muokkaamaan Lauttasaaren luontoa yhä kaupunkimaisemmaksi. Nykyinen urheilukenttä siirtyisi lähemmäksi rantaa ja sen vieressä oleva entinen hyppyrimäki tasoitettaisiin kaupunkibulevardin penkereeksi. Rantaan asti ulottuva rakentaminen muokkaisi Maamonlahden ympäristöä ja Seurasaarenselän rantaviivaa, joka on tällä hetkellä aivan saaren koilliskulmassa rakentamatonta. Sisäpihoilla, sivukaduilla ja pääbulevardin istutuksilla onkin keskeinen rooli uudentyyppisen ympäristön viihtyisyyden luojina.

Liiketoiminta

Lauttasaaressa voidaan vuoden 2017 lopulla hahmottaa muutamia suurempia kauppa- ja palvelukeskittymiä:

uusi ostoskeskus Lauttis, jossa on metroaseman ohella kaksi suurempaa ruokakauppaa, kahviloita ja ravintoloita, pankki- ja postipalveluita, Alko, apteekki ja pienempiä erikoisliikkeitä
Heikkiläntien, Melkonkadun ja Kiviaidankadun kulmaus, jossa on kolme suurta ruokakauppaa ja muutama baari
Lauttasaarentien kaupunginpuoleinen pääty, jossa sijaitsee pieniä liikkeitä, ravintoloita, päivittäistavarakauppa ja kiinteistönvälitystoimisto
Veneentekijäntien veneilyalan kauppa- ja palvelukeskittymä sekä muutama ravintola

Liiketoiminta on siis vahvasti keskittynyt saaren pääkadun eli Lauttasaarentien varrelle, jonka palveluita täydentää varsinkin Vattuniemen runsasta kerrostaloväestöä palveleva kolmen suuren ruokakaupan keskittymä. Saaren oman palveluvalikoiman lisäksi Helsingin ydinkeskustan valtava kauppojen ja palvelukeskusten kirjo on 15-20 minuutin matkan päässä, minkä vuoksi Lauttasaaressa onkin vain pieniä erikoisliikkeitä, poikkeuksena Veneentekijäntiellä sijaitseva veneilykauppojen keskittymä, joka on koko Suomen mittapuulla suuri.

Kaupunkibulevardi nähdään suunnitelmissa elävänä kaupungin valtaväylänä, jossa ihmiset, tavarat ja palvelut löytävät toisensa. Lauttasaarentien asema saaren kiistattomana pääkatuna saattaisi horjua, mikäli bulevardin kivijalkakaupat löytäisivät itselleen sopivan markkinaraon. Bulevardin sijainti saaren pohjoisosassa tekisi siitä kuitenkin etäisemmän varsinkin Vattuniemen alueen asukkaille. Kahden valtakadun asetelma, jossa Lauttasaarentie palvelisi eteläistä saaren puoliskoa ja kaupunkibulevardin erikoisliikkeet, kahvilat ja ravintolat erityisesti pohjoisosan nykyistä asukaskuntaa sekä uusia rakennettavia taloja, olisi mahdollinen. Länsimetron toiminta Lauttis-kauppakeskuksen yhteydessä varmistaa kuitenkin sen, että Lauttasaarentie säilyy merkittävänä kulkuväylänä ja kohtaamispaikkana tulevaisuudessa.